Ihana aurinkoinen päivä tämä lauantai. Tuuli etelästä, pientä maininkia. Kassulan poppoo otti suunnaksi Saaren pohjoisrannan, jossa laineet eivät edes liplattaneet. Tasaisen kaunis peilityyni. Kollipoikien oiva tilaisuus saatella talvitassut rantaveteen.

Kassulan poppoo on eurooppalaiskissat Kassu (Tiikerililjan Kasmirri EUR n 24) ja Keke (Tiikerililjan Kellikolli EUR d 24) sekä huoltojoukot, joita meillä Kassulassa kutsutaan mammaksi ja papaksi. Meidän kesänviettopaikkamme on Saari.

Saari sijaitsee Sipoon saaristossa noin tunnin venematkan päässä mantereelta. Se tarjoaa mainiot puitteet kesän viettoon koko perheelle; ruskeatäplikkäälle Kassulle ja punatäplikkäälle Kekelle virikkeitä yllin kyllin ja mammalle ja papalle paikan ladata akkuja kiireisen arjen ja kaupunkielämän vastapainoksi.

Saari on suuri, noin 100 hehtaaria, ja siellä viettää kesällä säännöllisesti mökki- ja telttaelämää useita kymmeniä ihmisiä. Kassulan kesämökki on 21 neliön huvilateltta, joka pystytetään keväällä toukokuun alkupuolella ja puretaan viimeistään syyskuun puolessa välissä. Teltassa on puulattia, joka on paikoillaan ympärivuoden ja jonka päälle syksyllä kaikki huonekalut kasataan pressujen alle talvehtimaan. Keväällä kasa puretaan, teltta pystytetään ja huonekalut laitetaan paikoilleen.



 

21 neliöön mahtuu pieni eteinen, keittiö- ja ruokailutila, olohuone ja kaksi makuuhuonetta. Teltassa on tilaa oleskeluun, ruuanlaittoon ja nukkumiseen.





Toisessa makuuhuoneessa kissat ja ihmiset nukkuvat yhdessä yönsä.








Makuuteltta on iso ja sinne mahtuvat nukkumapaikan lisäksi ruokakupit ja hiekkalaatikko. Kassu ja Keke saavat viettää yöt makuuteltassa ilman valjaita. Makuuteltan ovi suljetaan niin, etteivät kissat pääse siitä yöaikaan karkuteille.

Aina ensimmäisellä kerralla keväällä kissat käyvät läpi kaikki paikat. Kun pojat ovat suorittaneet tupatarkastuksen, sen jälkeen voi keskittyä Saaressa oleiluun. Kummallakin on omat mielipaikkansa teltassa: Kassu nukkuu päiväunia mielellään ihmisvanhempien sängyssä, Keke ruokapöydällä.

Saaressa käy kesäaikaan kolme kertaa viikossa kauppalaiva Christina, josta saa tarvittaessa täydennystä myös kissanruokiin. Kissanhiekka ei kuulu valikoimaan, mutta erikseen tilatessa sitäkin saa. Christina on täyden palvelun ruoka- ja sekatavarakauppa vetten päällä, ainoa laatuaan Suomen vesillä.

Pojat ovat nyt kolmevuotiaita ja on alkamassa heidän neljäs saarikesänsä. Meille huoltojoukoille kesä on yhdeksästoista. Kun kissojen hankkimista aikanaan mietittiin, oli selvää, että kissat ovat mukana Saaressa.





Poikien kasvattaja Tiikerililjan Elina Lilja totutti poikia valjaisiin ja siitä ulkoilua ja valjaskävelya oli meidän helppo jatkaa. Elina myös kannusti menemään Saareen heti kun pojat olivat meille kotiutuneet kesällä 2013. Siitä kesäinen Saarielämä sai alkunsa.
 

Onhan näitä. Otuksia, joita kollipojat vaanivat ja ihmettelevät. Pikku ötököitä ihan joka lähtöön. Surisevat ja pöriset niin että. Siinä menee kollipoikakin joskus ihan sanattomaksi.

Teltan ovella on mukava seurata pihan tapahtumia. Peipposet ovat rohkeita. Sateen jälkeen pihakalliolle muodostuneissa vesilammikoissa käyvät kylpemässä Kassun ja Keken katsellessa vieressä. Pojat antavat sen tapahtua. Mutta kun metsähiiret vähän ennen hämärää alkavat piipitellä mustikan varpujen seassa, on poikien hihnat pidettävä tiukalla. Perään menisivät, jos vain pääsisivät.











Saaren eläimistöön kuuluvat vesilinnut, haukat, kotkat, pikkulinnut, lepakot, hiiret, myyrät, minkit, supikoirat ja ketut. Kyykäärmeitä ei onneksi ole, mutta rantakäärmeitä kylläkin. Saaren syvissä metsissä tiedetään asustavan peuran. Joinain kesinä saareen on jäänyt kantavien jäiden jäljiltä myös hirviä.

Saaren moninaisen eläimistön ja kissojen oman turvallisuuden takia Kassu ja Keke ovat päiväaikaan aina valjaissa. Kissojen turvalliseen ulkoiluun olemme sitoutuneet jo kissoja hankkiessamme.

Teltassa asuminen ja ympärillä oleva kissoja inspiroiva luonto tuovat omat haasteensa kissojen kanssa oleiluun. Valvovia silmiä on oltava selänkin puolella, vaikka Kassu ja Keke ovat rauhallisia ja ovat ottaneet teltan ja sen pihapiirin omakseen. Jos jotain poikkeuksellista poikien mielestä tapahtuu, teltta on turvapaikka, jonne kiiruhdetaan kiireen vilkkaa.





Valjaat varmistavat kissojen turvallisuuden ja antavat saaren eläimille niiden tarvitseman rauhan. Kevät ja alkukesä ovat luonnon eläimien pesimäaikaa. Pesimärauhaa Kassulan väki haluaa kunnioittaa.

Karkulaisen taipumuksia ei Kassulan pojissa ole ilmennyt, ellei mukaan lasketa yhtä kertaa viime kesänä, jolloin pojat tavalla tai toisella saivat itsensä ujutettua ulos makuuteltan pienestä vetoketjun raosta keskellä yötä. Illalla hämärässä ovea kiinni laitettaessa lukitus oli jäänyt puolitiehen. Karkumatka havaittiin onneksi heti kun se oli alkanut, ja pojat saatiin nopeasti takaisin telttaan.

Teltta ja sen pihapiiri ovat poikien tuttua reviiriä. Tietoisia toki olemme kissan luonnosta: kaikki kiinnostaa. Säntääminen linnun, hiiren, myyrän perään tapahtuu silmän räpäyksessä. Ihmisen valppaudella ja ennakoinnilla tilanteista on selvitty ilman että pojat olisivat pitkälle pötkineet.



 

Aijai, mitä namia! Kävelylenkit katkeavat tämän tästä yhden jos toisenkin ruohotupsukan äärelle. Kissakävely - se ei ole hätäisten hommaa.
 

Vaikka valjaissa ollaankin, ei liikkuminen ole kielletty. Saaressa ulkoillaan ja liikutaan paljon. Kävelylenkit rantakallioilla tai metsien halki ovat jokapäiväistä iloa.

Meren aaltojen silottamia ja auringon lämmittämiä kallioita Saaressa on paljon. Eteläranta on käytännössä kokonaan kallioita ja kiviä. Pohjoisranta taas enemmän puiden varjostamaa hiekkarantaa.














Saaressa liikkuessa talutushihnat ovat aina kiinni jossain: rattaissa tai ihmisen kädessä. Teltan pihalla Kassu ja Keke saavat kävellä vapaasti ja silloin jompi kumpi ihmisvanhemmista seuraa tilannetta. Jos veljesten valvomiseen ei ole mahdollisuutta, kuten silloin kun valmistetaan ruokaa, siivotaan tai meillä on vieraita, pojat laitetaan sturdiin eli näyttelyissäkin käytettävään kaksi osaiseen ”telttaan”. Se sijoitetaan aina niin, että pojat näkevät ympärilleen ja voivat sieltä käsin olla mukana tapahtumissa.

Suuressa saaressa kävelyreittejä on paljon. Metsäteitä ja polkuja. Kun sopiva paikka löytyy, pysähdytään ja kissat pääsevät valjaissa kävelemään ja tutkimaan maastoa, merenrantoja, kallioita.


     








Kissat eivät aina kulje samalla tavalla kuin koirat. Usein jäädään ruohontupsuja maistelemaan pitkäksikin aikaa. Tai ollaan ihmisvanhemman kanssa eri mieltä kulkusuunnasta. Mieluummin mentäisiin sinne, mistä on tultu.

Silloin tällöin pysähdytään juttelemaan saarituttujen kanssa.





Saaressa meidät tunnetaan Kassulan väkenä. ”Oletteko nähneet Kassuloita?” saatetaan kysyä ja kaikki tietävät keitä tarkoitetaan.
 

Saaren eteläinen ranta kylpee auringossa. Rantahiekka lähes koskematonta.Tuuli etelästä nostattaa aaltoja. Kohinaa. Oi-joi! Tätä on odotettu koko pitkä talvi. Ulos kärryistä kiireen vilkkaa.

Kissojen rattaat, ”mersu”, on hyvä tapa liikkua. Niissä on hyvin tilaa kahdelle kissalle, ja verkkoikkunat kaikkiin suuntiin.


  


Kassulan rattaat ovat kolmepyöräiset, takapyörät ovat isot ja ilmatäytteiset. Ne kulkevat epätasaisessakin maastossa helposti.


    
  

Kuljetusrattaat mahdollistavat ihmisvanhempien reippaan kävelyn ja kissojen ulkoilun. Kävellen edetään välillä pitkiäkin matkoja, ja kun tassut väsyvät, pojat hakeutuvat itse rattaisiin sisälle tai hyppäävät rattaiden katolle.








Näin matka taas jatkuu mukavasti.

Kissojen rattaat herättävät paljon mielenkiintoa samoin kuin ulkoilevat kissat. Saaressa tilapäisesti vierailevat tulevat usein juttelemaan ja kyselemään tarkemmin kissojen telttailuelämästä.

Kassua ja Kekeä myös valokuvataan usein vieraiden toimesta. Kuvia on otettu ulkomaita myöten. Eräskin ranskalainen herra pyysi päästä kuvaan Kassun, Keken ja rattaiden kanssa. Ylpeänä hän asettautui kuvaan poikien ja rattaiden kanssa. Mies kertoi, ettei tällaista usko kukaan kotona ilman valokuvaa.



 

Perjantai-illan saarirutiineihin kuuluu kallioiden tarkastus. Satoi tai paistoi. Tuuli tai tuiskusi. Kallio kaikkine koloineen ja lätäköineen viehättää kaupunkilaispoikia kovasti.

Kallioiden ja kivien kolot kätkevät sisäänsä suuria salaisuuksia. Näin voi päätellä siitä mielenkiinnosta, joita kolot herättävät Kassussa ja Kekessä.


     


      


Koloissa voi myös vaania vaaroja, joista ihmisvanhemmat ovat tietoisia. Siellä voi olla muita eläimiä tai eläimien pesiä. Siitä syystä kovin syvälle koloihin ei poikia päästetä. Turvallisuus ennen kaikkea.





Saaren luonto on moninainen. Kallioisia meren rantoja ja näitä ihania kivenkoloja kissojen tutkittavaksi, kuusi-, mänty- ja lehtipuita kiipeiltäväksi. Koskematonta aarnimetsää, tiheää kuusimetsää. Niittyjä ja märkiä soita. Kasvillisuutta, jonka kätköissä rapisee kaikenlaista mielenkiintoista kissojen korviin kantautuvaa. Kaikki aistit saavat olla valppaina ja kissojen utelias mielenlaatu saa töitä.








     
 




Keke rakastaa lämpöä ja hakeutuu mielellään lämpöiseen rantahiekkaan pitkälleen. Ruokapöytä teltassa, etelään avautuvan ikkunan ääressä, on toinen mielen auringonotto paikka. Päiväunet maistuvat lämpöisellä pöydällä. Kassun tumma turkki lienee syy, ettei poika ole auringon palvoja. Kuumina päivinä Kassu mielellään hakeutuu varjoon ja viileämpiin paikkoihin.



 




Molemmat Kassulan pojat suhtautuvat mereen rauhallisesti. Tyynellä säällä jopa kahlaavat pitkin rantoja. Uimaan ei mereen ole menty, mutta ”kainaloihin” asti kastauduttu.





Teltan pihassa pidetään pojille vesiallasta, jonne laitetaan vedessä uivia Robofish-kaloja virikkeeksi. Kysymyksessä on lapsille tarkoitettu lelu, mutta se on saavuttanut suosiota myös vesileikeistä pitävien kissojen keskuudessa. Kalojen uimisen seuraaminen ja pyydystäminen altaasta ovat mukavaa ajankulua ja nesteytys hoituu kuin itsestään kun pojat nuolevat itseään kuivaksi vesileikkien jälkeen.








Ulkomerellä, missä Saari sijaitsee, tuulee melkein aina.





Kova tuuli ja merenpauhu eivät haittaa, mutta ei rantaan silloin hakeuduta. Korvissa tuntee tuulen. Korvat ”räpyttelevät” tiuhaan tuulisina päivinä.
 

Mietittiin Kassulan Team Huoltojoukon jäsenten kesken, että kun Saaressa ei ole kiipeilytelinettä. Niin että pitäisikö sellainen sinne väsätä, puusta ja sen sellaisesta. Voi herttinen sentään sitä kokemattomuutta silloin. Hilpeät naurut moiselle.

Pojilla on tapana kävelylenkeillä katsella mieleisiä kiipeilypuita. Männyt ovat rouheisen runkonsa ja harvan alaoksistonsa ansiosta ykkösiä. Kaukaa otetaan vauhtia juosten ja sitten hypätään korkealle runkoon kiinni.


    


    


Ihminen talutushihnan toisessa päässä on kovilla juostessaan perässä Talutushihnat ovat pari metriä pitkiä. Yhtään enempää se ei saa ollakaan, jos halutaan saada pojat puista pois ilman tikapuita.





Erityismaininnan ansaitsee teltan pihassa oleva mattoteline. Siinä kuivatellaan petivaatteita ja mattoja aurinkoisina päivinä.

Teltassa kun asutaan, kosteus on yksi asia mitä vastaan on taisteltava. Kosteudessa kun piilee homehtumisen vaara. Kaikkia kankaisista materiaaleista tehtyä tuuletellaan ja pidetään auringossa ahkerasti. Petivaatteet, tyynyt, istuintyynyt ja matot saavat tuulettua koko päivän jos vain aurinko paistaa.





Kassu ja Keke ovat ottaneet tavakseen kiivetä mattotelineelle, kävellä ja kisailla siellä, vähän korkeammalla. Viime kesältä on blogissa Mattotelineellä-trilogia. Tässä linkki sen ensimmäiseen osaan.







Päivällä teltan ulko-ovi on auki. Päiväuniaan pojat usein nukkuvat teltassa sisällä ja silloin voi huoletta puuhastella pihalla silloin tällöin varmistaen että uni jatkuu. Herättyään pojat yleensä tulevat teltan ovelle katsomaan, missä olemme.

Ennen nukkumaan menoa on tapana istua teltassa sisällä, syödä iltapalaa, lueskella tai kuunnella radiota. Alkukesästä illat saaristossa ovat hyvinkin kylmiä. Kaasulla toimiva lämmityslaite luo mukavat olosuhteet oleiluun. Kassu ja Keke ovat mielellään meidän ihmisten kanssa. Käpertyvät johonkin lähelle nukkumaan, saattavat joskus tulla syliinkin nukkumaan.





Illalla teltan ulko-ovi on kiinni, eivätkä pojat pyri ulos.

Näin se kului Kassulan poikien tämä kesä. Ihmetellen, katsellen, kurkistellen, nuuhkien, kiipeillen ja leväten. Kivaa oli. Keväällä sitten taas uudestaan. Siihen asti me ollaan kaikki sitä mieltä, että kyllä koti on aina koti.


Alkusyksyn säät vaikuttavat teltan purkuun. Se on yhden päivän mittainen työleiri ja se on tehtävä silloin kun ei sada. Päätös teltan purkamisesta tehdään usein lyhyellä varoitusajalla, sään salliessa. Mutta yleensä se on syyskuun alkupuolta.





Saareen meno ja poistulo ovat Saaressa olemisen haasteellisimmat osuudet, jos Kassulta ja Kekeltä kysytään. Kumpikaan pojista ei silmin nähden nauti veneen äänistä. Keke on kuitenkin kiinnostunut maisemista, katselee jonkun verran matkan aikana ympärilleen. Kassu kaivautuu syvälle peiton alle rattaissa. Fleecepeitto on rattaiden vakiovaruste. Sen alla on hyvä olla.





Kun mietimme aikanaan telttailun ja kissojen elämän yhteen sovittamista, tulivat yöt teltassa ensimmäisenä mieleen. Miten saisimme pojat pysymään kankaisessa makuuteltassa, jonka oven lukkona toimii vain vetoketju? Toinen asia mitä mietimme, olivat Saaren luonnonvaraiset eläimet. Minkälaisia kohtaamisia saattaisi niiden kanssa syntyä? Kolmanneksi mietimme omaa ajankäyttöämme. Kuinka se muuttuisi?

Kaikki asiat ovat eläen ratkenneet. Makuuteltan lukitus on toiminut – yhtä karkumatkaa lukuunottamatta. Luonnonvaraiset eläimet karttelevat ihmisiä ja ääniä. Olemme välttyneet yhteentörmäyksiltä isompien eläimien kanssa. Olemme alusta asti suhtautuneet Kassun ja Keken Saaressa olemiseen niin, että se tapahtuu kissojen ehdoilla. Emme koe menettäneemme mitään.





      


Toki liikkuminen ja oleminen kahdestaan papan kanssa olisi vapaampaa, mutta toisaalta poikien innostunutta osallistumista saarielämään on mukava seurata.

Pojat ovat kiinteä osaa elämäämme ja heidän hyvinvointinsa on meille tärkeää. Uskomme saaressa vietetyn ajan tuovan tervetullutta vaihtelua kaupunkielämään. Meille kaikille.








Kun teltta on paketissa talvea varten, on kesäkin kirjaimellisesti paketissa. Syksyt ovat haikeaa aikaa Kassulassa. Kun joulu on vietetty, alkaa aina jo uuden Saarikauden odotus.
 

Kursivoidut ja lihavoidut tekstit ovat lainauksia Kassulan tarinoita -blogista. Kassun ja Keken saarielämästä ja elämästä ylipäätään kertovien blogipostausten pariin pääset tätä kautta. 

Telttailua ja/tai saaressa oleilua kissojen kanssa?
Tässä Kassulan mamman neuvot:

Valmistaudu

Kesän vietto saaressa kissojen kanssa sujuu kun ihmiset ovat hyvin valmistautuneita. Saareen lähetään kissojen ehdoilla. Se ei tarkoita etteivätkö ihmiset voisi nauttia olostaan, mutta kissojen kanssa ei mikään ole ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi kahden aikuisen matkatessa. Kissojen ruuat, ruokailuvälineet, hiekkalaatikko, hiekka, lelut ja punkkikarkotteet on hyvä olla hyvissä ajoin hankittu ja pakattu mukaan. Ruokaa on syytä olla mukana yli arvioidun tarpeen, koska kauppaa ei ole lähellä.

Rattaat

Ulkoilu ja liikkuminen sujuu kissan kanssa hyvin ja ihmisen kannalta helposti jos mukaan otetaan kissoille soveltuvat rattaat. Huomioi maasto jossa tulette liikkumaan. Pienet pyörät ovat enemmänkin kaupunki kuin maastoajoon tarkoitetut.

Lisäksi yhden puhuttamakaan useamman kissan kantaminen kantokopassa tai laukussa käy raskaaksi. Vaivattomuus ja sujuvuus liikkumisen suhteen lisää kaikkien viihtymistä.

Nukkumapaikka

Kissan nukkumapaikka on hyvä miettiä etukäteen. Missä se onnistuu niin, ettei kissaa liikaa rajoiteta liikkumasta yöaikaan? Onhan kissa yöeläin. Nukkumapaikka on miettivä niin, että se on turvallinen vaikka ihmiset nukkuisivat. Ihmisten kannalta on suotavaa, jos oma uni ei häiriinny liiaksi kissojen yöelämästä.

Aurinko

Vaikka useimmat kissat pitävät lämpimästä, paahtavasta auringonpaisteesta ei monikaan. Huolehdi, että kissa pääsee varjoon. Voit kokeilla viileään veteen kastettua kosteaa pyyhettä kissan peittona. Jotkut kissat pitävät sen alla nukkumisesta kuumalla säällä. Kuivuva pyyhe, siitä haihtuva vesi, viilentää kissan oloa.

Vesi

Kissat eivät ole aina innokkaita juomaan. Kuumina päivinä tämä voi tuottaa päänvaivaa. Jos kissa ei pelkää vettä, voi yrittää houkutella kissaa mukaan vesileikkeihin. Märkää turkkia kuivatessa tulee kissa saaneeksi nestettä.

Tuuli

Kova tuuli ei tunnu kissasta mukavalta. Se hämmentää, jopa pelottaa. Kova merenpauhu on kissalla vieras elementti. Usein kova tuuli ja korkeat aallot saavat kissan epävarmaksi. Jos näin on, ei luonnollisesti kissaa tällaisilla asioilla tarpeettomasti vaivata. Oleskelu pidemmällä kohisevasta rannasta jossain suojaisemmassa paikassa auttaa.

Epävarmuus

Luottamuksellinen suhde kissan ja omistajan välillä auttaa ennalta arvaamattomissa tilanteissa. Kun kissa tuntee olonsa epävarmaksi tai säikähtää jotakin, kissan syliin ottaminen auttaa. Kissa ei rimpuile vastaan vaan ottaa avun vastaan. Kissa jopa hakeutuu omistajan luo tuntiessaan olonsa epävarmaksi.


Kissa

Kun omistaja tuntee kissansa, on ennakoitavuus helpompaa. Vaikka kissa kissamaisen luonteensa mukaisesti voi luonnossa käyttäytyä hyvinkin eri tavalla kuin kotioloissa, kissan tuntemus auttaa ymmärtämään kissaa uusissakin tilanteissa. Halu ymmärtää kissaa toimii aina kissan parhaaksi, niin arjessa kuin lomalaitumilla.

Kuvat ja tekstit:
Pirjo Wiksten/Kassulan tarinoita


Ps.
Entäpä kissojen kanssa geokätköilyä? Lue täältä: Geokätköily kissojen kanssa on toisenlainen seikkailu.
Kissamaista ulkoiluasiaa on täälläkin: Kissan kanssa ah niin lumoavissa Lapin kansallispuistojen maisemissa.