Ja kahvin seuraksi vaikkapa Helmiinan mansikkatuulihattu. Itse Helmiina vilistää tuolien ja pöytien alla. Annas kun nouset ikuistamaan Tyylilyylin poseerauksen toisella puolella kahvilaa, huikkaa henkilökunta, että pöytään tarjoillut herkut ovat vaarassa. Voi Helmiina!
Mustavalkoinen Tyylilyyli ja harmaa Helmiina ovat siskoksia, jotka ovat juhannuksesta asti asuneet osoitteessa Fredrikinkatu 55, Helsinki. Tuolin ohi kiitää harmaaraidallinen kissanpentu. Toinen Helmiina? Ja kohta kolmaskin Helm...samanlainen kissa!
Kissakahvila Helsingin isäntä Pasi Nikkinen ottaa yhden pennuista syliinsä ja vie kuulijat Pohjois-Pohjanmaalle.
Kolme kissaa hän kävi hakemassa alkukesästä Simosta. Sitten hän poikkesi Siikajoella ja sieltä tuli mukaan kaksi lisää. Matkan aikana he tekivät vaikutuksen ainakin hotellin henkilökuntaan Kokkolassa. Kahvilan kuudesta kissasta ainoa aikuinen on Pete, joka sekin on samoilta seuduilta, löytöeläintalosta Ylivieskasta.
- Todella hyvin on mennyt. Ei harmita, että avajaiset siirtyivät muutamalla viikolla. Kissat ovat saaneet tutustua kunnolla toisiinsa.
Mutta se Helmiina. Sen erottaa muun muassa harmaammasta ulkonäöstä ja tassuista, joissa ei ole yhtään valkoisia karvoja. Se, jolla on valkoinen sukka jokaisessa jalassa, on puolestaan Nestori, ja Kalle luottaa lookissaan puolestaan tabby-kuvioon. Kalle ja Ville ovat veljeksiä ja Ville näyttää aivan Nestorilta.
Kissakahvilaideasta voi kiittää Pasi Nikkisen Max-kissaa. Se kiipesi korkeaan puuhun ja huusi siellä. Parissa päivästä siitä tuli koko kaupunginosan kuuluisuus. Pelastusapua Pasi ei saanut mistään.
- Lopulta laitoin pienen kiven pyykkinaruun ja korin ja mulla on hyvä heittokäsi ja heitin narun oksan yli. Laitoin koriin vähän ruokaa, hilasin sen sinne kymmenen metrin korkeuteen. Max ihmetteli vähän aikaa ja tuli koriin. Ja sitten laskin sen alas.
Tämä pelastusoperaatio yhdistettynä netissä luettuihin kertomuksiin maailman kissakahviloista sai Nikkisen suunnittelemaan kissakahvilaa. Häntä inspiroi myös tositarina lontoolaisesta Jamesista ja katukatti Bobista. James auttoi loukkaantunutta katukissaa ja kissa auttoi katusoittajana ja lehdenmyyjänä toimivaa Jamesia.
- Olin jo luopumassa toivosta. Makkaratalon kissakahvilahankkeen kariutumisen jälkeen tuntui, että on se nyt kumma, jos ei Helsingistä löydy yhtä paikkaa, jonne saisi kissakahvilan. Yhtenä perjantaina kävelin 14 kilometriä näitä katuja eväiden kanssa ja katselin kiinteistöjä ja niiden ikkunoista sisään. Tämä tila oli yksi niistä.
Huonekalut ovat Mira Caseliuksen ja Daniela Weintraubin, Aalto-yliopiston tila- ja kalustesuunnittelun opiskelijoiden, uniikkeja luomuksia.
- Meillä oli Pasin kanssa heti alusta lähtien hyvin samansuuntainen visio: pohjoismaista ja japanilaista henkeä. Pöytälevyt ovat kierrätysmateriaalista ja tuolit ovat koivua, kertoo Mira Caselius.
- Pöydät ja tuolivat ovat saaneet nimet. Pöytä on Hilja, koska on hiljainen ja minimalistinen ja pöytä on Malla, Malla on kuin mallikas ja sopii hyvin Hiljan kanssa, hän lisää.
Pasi Nikkinen rientää ovelle. Seuraavat asiakkaat saavat kuulla ensimmäisen ja tärkeän säännön: sisäoven voi avata vasta, kun ulko-ovi on kiinni. Selvä! Sitten kengät riisutaan tuonne noin ja voi mennä sukkasillaan tai kahvilan tossuilla.
- Eläinlääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa mietimme ja suunnittelimme yhdessä, mikä on kissoille parasta. Rakensimme tänne keittiön ja sinne on kahden ovet. Heilurioven ansiosta meidän on helpompi tarjoilla, kun kissat eivät ole heti kärkkymässä.
Helmiinan lisäksi muutkin kissat saavat menuun nimensä.
- Tulee suolaista ja makeaa, kuten kinkkupiirakkaa à la iso Pete ja Tyylilyylin mustikkaleivos. Kakut leivotaan itse ja niitä on mahdollista myöhemmin ostaa myös mukaan.
Asiakaspaikkoja on 25. Niistä 20 on varattavissa kahvilan kotisivun kautta ja viisi paikkaa on ilman ajanvarausta tuleville.
- Tämähän on kissojen koti ja tänne on tulossa kolme valvontakameraa, joissa on yökuvausmahdollisuus. Pystyn ohjaamaan kameroita kotoa käsin, ja täältä tulee livekuvaa koko ajan kahvilan kotisivulle. Kuka tahansa voi katsoa, mitä kissakahvilassa tapahtuu.
Ja täällähän tapahtuu. Kuten aamuisin voi päätellä, koska suurin osa tyynyistä on lattialla. Suunnitteilla on kissa-aiheisia kilpailuja ainakin runoilu-, piirustus- ja neulomistaitoisille.
- Me olemme maanantaisin kiinni, mutta silloin meillä tulee olemaan kissajoogaa. Saas nähdä kun pennut ovat noin leikkisiä, miten siinä käy, nauraa Pasi Nikkinen.
Varauskalenterissa on merkintöjä pitkälle eteenpäin. Kissakahvilapuolitoistatuntista suunnitteleville Nikkinen muistuttaa, että suurin osa kissoista on pentuja. Ne siis myös nukkuvat paljon.
- Ne saattavat nukkua koko sen ajan kun olet täällä. Silloin niiden kanssa ei pääse leikkimään ollenkaan. Täällä mennään kissojen ehdoilla ja kunnioitetaan niitä. Ja onhan niistä seuraa vaikka vain katselee.
Niin, harmaa nelikko väsähti. Kahvilakissojen tummin tapaus Tyylilyyli torkkuu tuolilla pöydän alla.
Mutta missä on Pete?
Katseet ylös. Pete on löytänyt rauhallisen paikan korkeuksista.
- Kerran tulin tänne stressissä ja pää täynnä asioita. Kaikki kissat nukkuivat kerällä ja kun tulin sisään, ne heräsivät. Menin paijaamaan ja kaikki alkoivat kehrätä mytyssä. Parin minuutin päästä tajusin, että hei, mun mieli oli puhdas. Stressi oli hävinnyt hetkeksi. Siinä näki millainen vaikutus eläimillä on.
Kissakahvila Helsinki
Fredrikinkatu 55, Helsinki
avoinna ti – la klo 11.30 – 20.30, su klo 11.30 – 18.30
sisäänpääsy 5 e
alaikäraja 7 vuotta
kotisivu ja pöytävaraukset: www.kissakahvilahelsinki.fi
Kissakahvila Helsinki Facebookissa
Ps.
Muuten, Villen erottaa Nestorista siten, että Ville on se, jolla on musta pieni laikku jalassa.
Ps.2.
Tyylilyyli ja Pete, olkaapa hyvä:
Kas, kissakahvilakissat Tyylilyyli ja Pete. (Arvaas kumpi on kumpi!)
Posted by Kissakas on 13. heinäkuuta 2015